
Omatoimi-isännöinti ja asukasisännöinti murroksen ajassa: miten taloyhtiön kannattaa varautua tulevaisuuteen?
Maailma muuttuu nopeasti. Tekoäly muuttaa asiantuntijatyötä, julkinen talous on paineessa ja kustannustaso on noussut voimakkaasti. Samalla tieto on helpommin saatavilla kuin koskaan aiemmin.
Myös taloyhtiöissä on herätty kysymään: mistä oikeastaan maksetaan ja voisiko asioita tehdä fiksummin?
Omatoimi-isännöinti ja asukasisännöinti ovat nousseet uudelleen keskusteluun erityisesti pienissä ja keskisuurissa taloyhtiöissä. Mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
Mitä omatoimi-isännöinti ja asukasisännöinti tarkoittavat käytännössä?
Omatoimi-isännöinnissä taloyhtiön hallitus tai nimetty asukas hoitaa isännöitsijälle tyypillisesti kuuluvat tehtävät itse. Asukasisännöinti tarkoittaa usein samaa, isännöinti hoidetaan talon sisältä, ilman ulkopuolista isännöintiyritystä.
Käytännössä tämä tarkoittaa:
-
Hallituksen käytännön tehtävien ja työmäärän lisääntymistä
-
Päätöksenteon korostumista
-
Taloushallinnon, sopimusten ja viranomaisvelvoitteiden hallintaa
-
Viestinnän ja dokumentoinnin järjestelmällisyyttä
Taloyhtiön hallituksen vastuu ei kuitenkaan muutu. Vastuu on aina hallituksella riippumatta siitä, käytetäänkö ulkopuolista isännöintiä vai ei.

HTJ lisää läpinäkyvyyttä hallintoon
Suomessa käyttöön otettu Huoneistotietojärjestelmä (HTJ), jota ylläpitää Maanmittauslaitos, kokoaa asunto-osakkeiden omistustiedot yhteen valtakunnalliseen rekisteriin.
HTJ:n keskeiset hyödyt taloyhtiöille:
-
Omistajatiedot löytyvät yhdestä järjestelmästä
-
Siirtymä sähköiseen omistajamerkintään etenee ja paperisia osakekirjoja korvataan vähitellen
-
Tiedon hallinta helpottuu
-
Läpinäkyvyys paranee
HTJ ei poista hallituksen vastuuta, mutta se helpottaa tiedon saatavuutta ja vähentää hallinnollista epävarmuutta. Tämä tukee myös omatoimi-isännöintiä ja asukasisännöintiä, kun keskeinen tieto on keskitetysti saatavilla.
Miksi omatoimi-isännöinti ja asukasisännöinti kiinnostavat nyt?
Monessa taloyhtiössä pohditaan:
-
Onko "joku muu hoitaa kaiken" -malli enää kustannustehokkain?
-
Mitä palvelusta todella saadaan vastineeksi?
-
Onko hallinto mitoitettu oikein taloyhtiön kokoon nähden?
Isännöintiala on murroksessa, kuten kaikki asiantuntijatyö. Automaatio, digitaaliset järjestelmät ja tekoäly muuttavat työn sisältöä. Tämä vaikuttaa väistämättä myös hinnoitteluun ja palvelurakenteisiin.
Pienissä ja keskisuurissa taloyhtiöissä omatoimi-isännöinti tai asukasisännöinti voi olla järkevä vaihtoehto, kunhan toimintaa johdetaan suunnitelmallisesti.
Suurissa taloyhtiöissä perinteinen isännöintimalli on usein edelleen perusteltu, mutta myös siellä kustannusrakenteen tulisi vastata todellista työn määrää ja tehostumisen tuomia säästöjä.
"Omatoimi-isännöinti ja asukasisännöinti eivät tarkoita, että kaikki tehdään itse – vaan että taloyhtiö päättää tietoisesti, mitä hoidetaan itse ja missä käytetään asiantuntija-apua."
Mitä ei kannata tehdä itse?
Tulevaisuudessakaan kaikkea ei ole järkevää hoitaa omin voimin. Taloyhtiöissä on tilanteita, jotka ovat harvinaisia, juridisesti vaativia sekä taloudellisesti merkittäviä.
Tällaisia ovat esimerkiksi:
-
Huoneiston hallintaanottoon ja mahdollisiin oikeusprosesseihin liittyvät tilanteet
-
Laajat korjausremontit
-
Urakoiden kilpailuttaminen
-
Vahinkotilanteet ja vakuutusasiat
-
Merkittävät sopimusriidat
Omatoimi-isännöinti ja asukasisännöinti eivät tarkoita, että kaikki tehtäisiin itse. Ne tarkoittavat, että taloyhtiö määrittää tietoisesti, mitä tehdään itse ja missä käytetään asiantuntija-apua.
Haluatteko arvioida taloyhtiönne toimintamallia?
Omatoimi-isännöinti tai asukasisännöinti voi olla toimiva ratkaisu, kun kokonaisuus on hallittu.
Jos haluatte puolueettoman näkemyksen taloyhtiön hallinnon toimivuudesta ja kustannusrakenteesta, voitte varata maksuttoman keskusteluajan.
Taloyhtiön tulevaisuus ansaitsee harkittuja päätöksiä.
Tämä kirjoitus on yleisluontoinen eikä korvaa juridista neuvontaa yksittäistapauksissa